Devon rex on kissarotu, joka syntyi Englannissa 1960-luvulla. Sen ulkonäkö on erikoinen, ja luonteeltaan devon rex on leikkisä ja seurallinen.

Devon rex -rotuisten kissojen ulkonäköä voisi luonnehtia hätkähdyttäväksi. Tämän päivän devon on edelleen uskollinen esi-isälleen: isot alhaalle sijoittuneet korvat, menninkäismäinen ulkonäkö suurine silmineen ja leveine poskineen ja lisäksi suurta, avointa kiharaa oleva lyhyt, pehmeä turkki. Vartalo on lihaksikas, takajalat ovat korostuneen pitkät ja rintakehä leveä.

Devon rexin pää on kiilamainen ja lyhyt, sillä on täyteläiset posket, korostuneet viiksityynyt sekä hyvin selkeä otsapenger. Näyttää siltä kuin kissalla olisi nykerönenä. Korvat ovat tyvestä leveät ja suuret. Silmät ovat soikeat, suuret ja kaukana toisistaan. Häntä on ohut, pitkä ja kapeneva. Tassut ovat soikeat ja takajalat ovat pidemmät kuin etujalat. Tämän takia kissan kävely on keinahtelevaa ja kissa näyttää hieman länkisääriseltä. Myös devon rexin ääni on erityislaatuinen: se on useimmiten hento ja jopa lintumainen.

Devon rex on sopusuhtainen keskikokoinen rotu: naaraat painavat 2-4 kiloa ja urokset 3-5 kiloa. Vaikka täydellinen näyttelyturkki on tasaisen peittävä ja kihara, yksilökohtaista vaihtelua esiintyy paljon. Pentu saattaa pudottaa karvansa lähes kokonaan karvanvaihdon yhteydessä. Aikuisena esimerkiksi vuodenaika ja lisääntyminen saattavat vaikuttaa turkin laatuun ja paksuuteen. Devon rexillä kaikki värit ovat sallittuja. 

Devon rexin turkki koostuu pääasiassa pohjavillasta, mutta sillä on myös jonkin verran välikarvaa. Tämä vähäkarvaisuus tekee devon rexistä herkän kylmälle, ja sen tarhaulkoilua tai valjaissa kävelytystä suositellaan vain, jos ilman lämpötila on yli +15 astetta. Devonin vartalo saattaa tuntua ihmisen käteen poikkeuksellisen lämpimältä. Sen ruumiinlämpö ei kuitenkaan poikkea muista roduista, paitsi karvan vaihdon yhteydessä, jolloin sen ruumiinlämpö nouseen hieman.

 

Devon rex on erittäin ihmisorientoitunut rotu. Devon rex on hyvin älykäs kissa, joka vaatii aktiviteetteja. Se on paitsi ystävällinen, myös vilkas ja yltiösosiaalinen, ja se tapaa heiluttaa häntäänsä tyytyväisyyden merkiksi. Se on perso ruoalle ja lihoo helposti. 

Rotu on hyvin sosiaalinen, ja kissat sopeutuvat yleensä ongelmitta laumaan, koostui tuo lauma sitten lapsiperheestä, kissoista tai koirista. Devonilla tulisikin mielellään olla kissakaveri, koska yksin vietetty aika käy pitkäksi ja koska pitkästynyt kissa todennäköisesti keksii itselleen omia aktiviteettejä, jotka eivät omistajaa välttämättä miellytä. Koska rotu on erittäin sosiaalinen ja utelias, vierailta ei piilouduta vaan päinvastoin.

Ensimmäinen devon rex tuli Suomeen 1971 Ruotsista, mutta rodun kasvatus alkoi vasta 1990-luvulla. Rodulla on pieni mutta aktiivinen harrastajapiiri.